Näyttelyarkisto

Näyttelyarkistossa on tietoja Sotamuseon päättyneistä näyttelyistä.

Puolustusvoimat - 100 vuotta sodan ja rauhan töissä

Tervetuloa Sotamuseoon ja ”Puolustusvoimat – 100 vuotta sodan ja rauhan töissä” -näyttelyyn

Tervetuloa vuonna 1929 perustettuun Sotamuseoon, joka on osa Puolustusvoimia ja Maanpuolustuskorkeakoulua. Sotamuseon tärkein tehtävä on Puolustusvoimien ja Suomen sotahistorian esineellinen tallentaminen ja esittely.

Tervetuloa myös ”Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta” -näyttelyyn. Puolustusvoimat perustettiin 25.1.1918. Puolustusvoimien vaiheisiin 100 vuoden aikana voi tutustua kahdessa näyttelyssä, joista toinen kertoo Suomen käymistä sodista, toinen Puolustusvoimista toisen maailmansodan jälkeen.

Olette nyt ”Suomen Puolustusvoimat sotien jälkeen” -näyttelyssä, jossa voitte perehtyä Puolustusvoimien toimintaan toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista aina tähän päivään asti. Samalla pääsylipulla pääsee myös viereisessä Sotamuseon Maneesissa sijaitsevaan ”Itsenäinen Suomi sodassa” -näyttelyyn sekä Tykistölahden rannalla olevan sukellusvene Vesikkoon. 

Antoisia hetkiä Sotamuseon näyttelyissä Suomenlinnassa!

Puolustusvoimat - 100 vuotta sodan ja rauhan töissä avattiin kesäkuussa 2018 ja se oli kaksiosaisena näyttelynä esillä maaliskuun 2024 alkuun. Puolustusvoimat sotien jälkeen -osio suljettiin uuden näyttelyn rakentamisen takia 3.3.2024.

Autonomiasta Atalantaan – näyttely Suomen sotahistoriasta

Sotamuseon Maneesin Autonomiasta Atalantaan -näyttelyssä voi lähes yhdellä silmäyksellä nähdä suomalaista sotahistoriaa pronssitykeistä meritorjuntaohjukseen.

Taustatietoja saa monikielisistä tekstitauluista sekä multimediaesityksistä. Raskaan kaluston osiossa esillä ovat muun muassa 1500-luvun tykinputket, viime sodissa käytössä olleita tykkejä ja panssarivaunu, hevosvetoinen soppakanuuna sekä meritorjuntaohjus. Univormuvitriiniin on koottu parikymmentä sotilashahmoa autonomian ajan "Vanhan väen" sotilaasta 2000-luvun rauhanturvaajaan.

Näyttelyssä on mahdollisuus muun muassa sovitella sotilaan varusteita sekä kokeilla punkan petaamista.

Näyttely oli esillä Sotamuseon Maneesissa Suomenlinnassa 12.5.2012–31.10.2017.

Näyttelyssä on mahdollisuus vielä vierailla virtuaalisesti, ks. linkki sivun alalaidassa.

Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin – Sotamuseon väliaikainen perusnäyttely

Esineiden kertomaa

Sotamuseon perusnäyttelyssä sotahistoria heijastuu mitä erilaisimmissa aidoissa esineissä: esillä on Simo Häyhän, talvisodan tarkka-ampujan, univormu ja palkintokivääri, sotilaan varusteet – niin talvisodan aikaiset kuin nykyisetkin, ensimmäinen myönnetty Mannerheim-risti, Kirovin pronssipatsaan pää ja patsaasta tehdyt suomalaiset kenraalipystit, rajakyltti rauhanturvaamisoperaatiosta Siinailta vuodelta 1973, Hugo Backmanssonin taidetta sekä paljon muuta.

Mielenkiintoisia tarinoita ja kokeiltavia varusteita

Näyttely sisältää paitsi yleistietoa, myös mielenkiintoisia tarinoita sekä yllätyksellisiä yksityiskohtia erikoisteemojen muodossa. Näyttelyn tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Syventäviä tietoja saa multimediaesityksistä. Talvisota- ja jatkosota-aiheisista multimedioista sekä Suomen puolustusvoimien ja erityisesti asevelvollisuuden vaiheita esittelevästä Minun armeijani -multimediasta on myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Lisäksi esillä on karttaohjelma Suomen käymistä sodista ja rajamuutoksista.

Näyttelyssä on mahdollisuus kokeilla sotilaan varusteita.

Näyttely oli esillä Liisankatu 1:ssä 8.3.2013–29.4.2016.

Unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen talvisodassa

Unkarilaiset tulivat Suomeen maaliskuun 1940 alussa taistelemaan suomalaisten rinnalla. Rintamalle he eivät ehtineet, mutta unkarilaisten merkitys koettiin Suomessa tärkeäksi. Näyttelyssä keskeisessä roolissa ovat ihmiset tarinoineen ja muistoineen: unkarilaiset, jotka lähtivät auttamaan pientä pohjoista veljeskansaa sen jouduttua suuren naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi sekä suomalaiset, jotka muistelevat lämmöllä ulkomaalaisilta saamaansa tukea ja ystävyyttä. Miksi unkarilaiset sotilaat lähtivät kauas kotoaan ja miten he kokivat aikansa Suomessa? Entä minkälaisia muistoja "ystävälliset tummat miehet" jättivät suomalaisten mieliin? Näyttely tarjoaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.

Unkarilaisista vapaaehtoisista kertova näyttely on tehty Sotamuseon ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen yhteistyönä.

Näyttely oli avoinna Liisankatu 1:ssä 13.3.–31.12.2015.

Talvisota 1939–1940 – Kunniamme päivät

Talvisota 1939–1940 – Kunniamme päivät -näyttely kertoo 30.11.1939 syttyneen ja Moskovan rauhaan 13.3.1940 päättyneen talvisodan tapahtumista taustoista seurauksiin. Näyttely perustuu aitoon sodanaikaiseen esineistöön, jonka antamaa tietoa on täydennetty runsaan valokuva-, kartta- ja piirustusmateriaalin avulla.

Lisätietoja talvisodasta saa multimediaohjelmasta, jota voi katsella useammasta eri puolille näyttelyä sijoitetusta katselupisteestä. Sota-ajan tunnelmiin voi eläytyä myös alkuperäisten talvisodan uutiskatsausten välityksellä.

Näyttely oli avoinna Liisankatu 1:ssä vuoden 2012 loppuun.

Jatkosota TK-piirtäjien silmin

Kesällä 1941 alkoi jatkosota, joka päättyi syyskuussa 1944. Tällöin solmittua välirauhansopimusta seurasi vielä Lapin sota, joka kesti kevääseen 1945.

Suomalaiset lähtivät sotaan paitsi tavanomaisin asein, myös kynin, kameroin ja siveltimin varustettuina. Propagandasta ja taiteesta sen osana oli myös Suomessa kehittymässä "uusi aselaji". Oikeanlaisella tiedottamisella pidettiin taistelutahtoa yllä rintamalla, mutta ennen kaikkea valettiin uskoa oman asian oikeutukseen kotialueella. Tätä varten perustettiin tiedotuskomppanioita.

Sotamuseon Jatkosota TK-piirtäjien silmin -näyttely esittelee jatkosotaa tiedotuskomppanioihin kuuluneiden rintamataiteilijoiden tekemien piirustusten avulla. Keitä olivat TK-piirtäjät, joiden joukossa oli myöhemmin koko kansalle tutuiksi ja rakkaiksi tulleita taiteilijoita? Mitkä olivat piirtäjille määrätyt tehtävät ja miten he näissä onnistuivat? Vähintäänkin luonnokset syntyivät taisteluiden tuoksinassa, mutta miten piirustukset ilmentävät todellisia sotatapahtumia ja sodan kulkua? Mitä ne kertovat sodan arjesta taisteluineen ja lepohetkineen? Miten taiteilijat ovat tavoittaneet suomalaisen sotilaan, "jermun", persoonallisuuden tai neuvostosotilaan piirteet? Muun muassa näihin kysymyksiin näyttely pyrkii antamaan vastauksia – tai ainakin ajattelemisen aihetta.

Sotamuseon kokoelmiin kuuluu toista tuhatta TK-piirrosta. Näyttelyssä esillä oleva valikoima on murto-osa tästä ainutlaatuisesta kokoelmasta, jollaista ei ole missään muussa suomalaisessa museossa. Tervetuloa tutustumaan rintamataiteeseen ja TK-piirtäjien maailmaan.

Jatkosota TK-piirtäjien silmin -näyttely oli esillä Liisankatu 1:ssä 17.6.–31.12.2012 talvisotanäyttelyn yhteydessä.

Linkkejä

Sotamuseon Maneesin Autonomiasta Atalantaan -näyttely virtuaalisena.
https://www.thinglink.com/card/1488840733992419331 (Sotien jälkeinen aika, Tykistömaneesi)

Sotamuseolla keväällä 2016 pidetyn rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaluentosarjan luennot on nähtävissä Suomen Rauhanturvaajaliiton YouTube-kanavalla.